Hetki ennen starttia |
Ihanaa, pitkät alamäet Ounasvaaran nousujen jälkeen |
20km:sta 37km:iin minulla oli vaikeampaa ja eteneminen oli hidasta. Pulssit oli ok, ja tunne oli ok, mihinkään en vain meinannut päästä.. Onneksi pitkät laskut auttoivat ja 40km:sta 50km:iin sain nautiskella leppoisasta menosta. Olimme vain niin rauhallisia etenijöitä, että huoltokelkka olikin meidän edellä ja toisen kierroksen eka juomapiste (n. 46km kohdalla) oli jo ehditty kerätä pois - säikähdimme, että vikasta 15 km:sta tulee todella pitkät kilometrit jos seuraavakin huoltopiste on jo kerätty pois.. Omat varapullomme nimittäin tyhjenivät uhkaavasti +8 asteen kelissä. Onneksi oli puhelin mukana ja saimme viestitettyä huoltoporukoille, että täällä on vielä hiihtäjiä ladulla. Isällä oli vaikeampi vaihe tuossa 50 km:n hujakoilla olevissa pitkissä ylämäissä, joten etenimme rauhallisesti ja pidimme pari lyhyttä huoltopaussia ennen Väiskin laavun huoltopistettä. Siellä kummankin vointi oli niin hyvä, että tiesimme pääsevämme maaliin asti. Isän unelma triplakuuskymppisestä tulisi toteutumaan.
Maalissa! |
Loppumatka sujuikin sitten yllättävän "kevyesti" - toki matka painoi jo, mutta jalka nousi kun tiesi maalin olevan jo lähellä. Loppujen lopuksi aikaa 60 km:iin meni 6h36m2s.
Tästä on hyvä jatkaa kohti NUTS Karhunkierrosta, jossa minun tavoitteena on päästä 31 km maaliin.